Yhteystiedot

Yhteydenottolomake

Lasaruksen lauantaina

Saarna seminaarin kirkossa 31.3.2007

Suuren paaston edettyä jälleen kerran päätökseensä, olemme siirtyneet suuren viikon edellä olevaan Lasaruksen lauantain ja Palmusunnuntain kaksoisjuhlaan. Lasarus on sairastanut ja kuollut. Koko kuluneen viikon olemme jumalanpalveluksissa seuranneet sitä hidasta saattoa, joka on tuonut Kristuksen Betaniaan ja lopulta ystävänsä Lasaruksen haudalle. Kutsujina ovat olleet Lasaruksen sisaret, Martta ja Maria.

Lasarus olemme me jokainen. Olemme sairastuneet sielustamme, kenties ruumiistammekin. Toiset ihmiset, ne jotka meistä välittävät ja jotka meitä rakastavat, ovat lähettäneet viestejä, esirukouksia Kristukselle. Hän, joka on ystävämme, on lähtenyt liikkeelle. Koko suuren paaston ajan Vapahtaja, ”auttaja ja suojelija, on tullut minulle pelastajaksi”, kuten suuressa katumuskanonissa olemme kuulleet. Viikko viikolta ja päivä päivältä Jumala itse on lähestynyt meitä. Ja tänään hän luonamme. Lasaruksen haudalla aivan kuin tuossa vierellämme Hän kutsuu ”Tule ulos!”. Tule pois hautaluolasta, tule pimeydestä valoon ja kuolemasta elämään.

Ja mihin Hän meitä kutsuu? Kuinka Hän voi sen tehdä? Vastaus on Kristuksen sanoissa Martalle ja Marialle, kun nämä – ajatellen ihmisen tavoin – arvelevat Lasaruksen nousevan sitten viimeisenä päivänä, aikojen lopussa. Jeesus korjaa ajatusvirheen sanoen ”Minä olen ylösnousemus ja elämä”. Hän Jumalan Poika ja Jumala ei anna ylösnousemusta kenellekään vaan Hän itse on ylösnousemus ja elämä. Hän kutsuu ystävänsä luokseen; kuoleman erosta Kristuksen yhteyteen, haudan pimeydestä Kristuksen valkeuteen, joka ”säteilee kaikille”.

Tänään Kristus on saapunut meidän kunkin luo kutsumaan meitä elämään. Erityisesti Hän on tänään saapunut teidän luo, jotka hetki sitten on mirhavoitelulla liitetty kirkkoomme. Teitä kahta Hän on ottanut kädestä kiinni ja johdattaa nyt elämäänne eteenpäin tässä maailmassa ja siinä Valtakunnassaan, joka on jo täällä. Tuon Valtakunnan ”arkea” on haudan aukeneminen ja Lasaruksen tuleminen ulos; sen Valtakunnan kansalaisuutta me tänään ja huomenna virpovitsat käsissä julistamme; tämän Valtakunnan Kuningas saapuu aasinvarsan selässä Jerusalemiin kansan laulaessa Hoosiannaa.

Tänään iloitsevat ystävämme ja esirukoilijamme niin Jumalan Valtakunnassa tässä ajassa kuin ikuisuudessakin. Onhan meidät vedetty ulos ja elämään. Sokeana syntynyt saa näkönsä, halvattu kävelee, tuhlaajapoika on palannut, Sakkeus on laskeutunut alas. Ja meille kaikille tuo näkeminen, liikkuminen, kotiin palaaminen ja asettuminen muiden ihmisten tasolle merkitsevät elämän hahmottamista kokonaisuutena. Nyt voimme taas siirtyä yksittäisten asioiden ja tapahtumien rasittavasta piiristä hengen korkeuksiin, mistä vain voi hahmottaa Jumalan mahtavan pelastussuunnitelman. Se on suuri saatto; Hänen omiensa ja koko luomakunnan saatto, joka kulkee Betaniaan, Jerusalemiin, ristille, ylösnousemukseen ja lopulta yhdistää tämän maailman ja aivan tässä käsillä olevan Jumalan Valtakunnan.

Amen.

(Sivun alkuun)